Ruokitko tietämättäsi mikrobien kasvua - home oireiden aiheuttajaa? Ilmanvaihto ja kotikonstit edistävät asumisen terveyttä

Mikrobeja esiintyy luontaisesti ulkoilmassa ja maaperässä. Sisäilmaan kulkeutuu mikrobeja muun muassa ihmisen ja lemmikkien mukana. Mikrobit ovat hajottajina luontainen osa luonnon kiertokulkua, mutta ne ovat vahingollinen riesa väärässä paikassa, talon rakenteissa.

Mikrobien kasvua ruokkivat muun muassa ravinto ja kosteus. Riittävällä ilman liikkumisella voidaan estää kosteusvauriot, mikrobien kasvaminen, sädesienen syntyminen ja kauhistuttavat home oireet. Muun muassa riittävä ilmanvaihto ja säännöllinen siivous estävät mikrobien kasvun ja takaavat asumisen terveyden.

Mikrobeja esiintyy luontaisesti sisä- ja ulkoilmassa

Mikrobeja esiintyy kaikkialla ilmassa ja maaperässä. Mikrobit ovat osa luonnon kiertokulkua. Niiden luontainen tehtävä on toimia hajottajina. Ilman mikrobeja maailma hukkuisi jätteeseen. Mikrobit toimivat siis hajottajina, valitettavasti myös talon rakenteissa, jos ne pääsevät sinne asti.

Ilmassa esiintyvien mikrobien pitoisuudet vaihtelevat Suomessa paljon eri vuodenaikojen mukaan. Talvella valkoisen lumipeiton peittäessä maan, ilmassa on hyvin vähän mikrobeja. Ulkoilmassa esiintyvien mikrobien päälähteitä ovat maaperä, kaikki sen kasvit, maaseudulla sijaitsevat pistemäiset lähteet kuten viljapelto ja puunjalostus paikat. Näitä päälähteitä ovat lisäksi vesi ja niin sanotut kaukokulkeutumat.

Maaperää pidetään maailman mikrobipankkina, koska se on miljoonien mikrobien säilymis- ja elinympäristö. Maaperästä nousee ilmaan mikrobeja eläinten liikkumisen ja ihmisen kulkemisen seurauksena. Maanrakennnustyökoneet ja peltojen muokkaus nostattavat ilmaan mikrobeja eniten kevään ja kesän aikana. Ulkoilman mikrobilähteen vaikutus on suurin sen läheisyydessä. Mikrobit voivat kulkeutua ilmavirtojen mukana jopa maanosista toiseen.

Rakennusten sisäilman mikrobien pitoisuuteen vaikuttavat nämä ulkoilma mikrobit sekä mikrobien lähteet asunnon sisällä. Näitä lähteitä on monia. Ihmisistä sekä koti- ja lemmikkieläimistä tulee muun muassa erilaisia bakteereja ja hiivoja. Ulkoa tuoduissa polttopuissa, tulee puissa menestyviä homelajikkeita. Huonekasvit ja niiden vaihtamattomat, märät ja homehtuneet kukkamullat. Ruoka-ainekset kuten porkkanat ja perunat. Sisäilman mikrobien lähteitä ovat myös homehtuneet ruoat., ilmankostuttimet ja niin tuiki tavallinen huonepöly.

Mikrobit voivat kasvaa myös turvallisina pidetyillä kivipinnoilla

Mikrobikasvuston alkamiseen vaikuttaa eniten se, että onko materiaali kosteaa vai ei. Materiaalissa voi olla myös vähäinen määrä vanhaa kasvustoa, mikrobeja tai itiöitä, jolloin mikrobien kasvu voi alkaa. Lähes kaikki luonnon eloperäinen materiaali kelpaa mikrobeille ravinnoksi, ne eivät todellakaan ole nirsoja ravinnon suhteen.

Eri rakennusmateriaalit kuten lauta, kipsilevyjen pintapahvi tai tapetit kelpaavat monille mikrobeille ravinteeksi. Todella monille mikrobeille riittää ravinnoksi ihan tavallinen, jokaisessa kotitaloudessa esiintyvä, huonepöly. Myös turvallisina pidetyillä kivipinnoilla kuten betoni-, tiili-, slammaus- ja harkko-pinnoilla voi esiintyä homekasvustoa, jos näille pinnoille on päässyt kerääntymään pölyä ja muuta saastetta.

Talon rakenteet eivät kestä pitkään jatkuvaa kosteusrasitusta

Talon rakennusmateriaalit ja rakenteet eivät siedä kosteutta määräänsä enempää. Lyhytaikainen ja ihan tilapäinen kosteusrasitus ei aiheuta haittaa rakenteille. Kertaluontoisesti kastuneen rakenteen tulee kuivua niin nopeasti, että lahoaminen tai homeen kasvu ei ehdi alkamaan. Parissa kolmessa päivässä kuivuva rakenteiden kostuminen ei yleensä aiheuta haittaa.

Rakenteet voivat kastua myös tahattomasti itsestä riippumattomasta syystä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi talon savupiipun vesipellit rikkoontuminen ja siitä aiheutuva ristikkorakenteen kastuminen. Jos vahinko huomataan ajoissa, se ehditään korjata asianmukaisesti ja oikein, jolloin suurempia vahinkoja ei ehdi syntymään.

Rakenteiden kosteusrasitus voi olla joskus tarkoituksenmukaista, joka ei aiheuta haittaa rakenteille, vaan päinvastoin on avuksi ja suojaksi. Esimerkiksi kostealla harjalla suoritettava ulkoverhouksen pesu, kun käytetään tähän tarkoitukseen myytäviä ulkoverhouksen pesuaineita, jotka sisältävät puuta suojaavia ainesosia. Pesun jälkeen yleensä tehdään ulkoverhoukselle huoltomaalaus. Jonka jälkeen ehjä maalipinta suojelee ulkoverhousta säärasituksilta ja vesisateilta.

Oman kiinteistön kuntoa kannattaa tarkkailla aika ajoin ja pyytää vaikka ammattilainen tekemään kuntoarvio, jossa tarkistetaan perusrakenteiden terveys ja kunto. Näin estetään myös piilevien kosteusvaurioiden syntyminen ja pitkittyminen. Pitkään jatkuessaan kosteusrasitus ylittää materiaalien kosteuden sietokynnyksen, ja se johtaa lahovaurioihin ja rakennuksen homehtumiseen. Rakennuksen materiaaleissa on kuitenkin yleensä aina luonnosta peräisin olevia mikrobeja. Sen vuoksi paras tapa estää rakennuksen homehtuminen, on pitää se kuivana.

Jos rakenteissa on mikrobeille suotuisia kasvuedellytyksiä, niin home lähtee kasvamaan

On tiedossa, että mikrobit ja home elävät niille suotuisissa olosuhteissa. Mikäli rakenteista löytyy homeen kasvulle suotuisia kasvuedellytyksiä, mikrobit alkavat jylläämään ja seuraa terveydelle haitallista homekasvustoa. Näitä kasvuedellytyksiä ovat lämpö, materiaalin happamuus, valon ja hapen määrä sekä kosteus ja ravinteet.

Mikrobi - kosteus ja ravinto aiheuttaa homeoireita

Mikrobien kasvu on otollista lämmössä

LÄMPÖ. Mikrobit, sädesieni ja homeet voivat olla hyvinkin sitkeitä menestyjiä. Mikrobien kasvu on otollista lämmössä ja mikrobit pystyvät säilyttämään elinkykynsä hyvin erilaisilla lämpötila-alueilla. Toiset mikrobit voivat kasvaa ja menestyä hyvin korkeissa +50 celsiusasteen lämpötiloissa. Mikrobit ovat sitkeitä menestyjiä, monet niistä selviytyvät elinkykyisinä pakkasolosuhteissa. Mikrobeille riittää kasvamiseen jo muutaman plus-asteen lämpötilat. Sitkeimmät mikrobit voivat kasvaa jopa pakkasella – 5 celsiusasteen lämpötilassa.

Monet homesienet kasvavat +5 – 35 celsiusasteen lämpötilassa. Kuitenkin optimaalisin kasvulämpötila homesienille on +20-25 celsiusastetta. Koska mikrobit menestyvät näin laajoissa lämpötiloissa, se tarkoittaa sitä, että taloissa ja rakennuksissa löytyy näitä lämpötilaolosuhteita. Eli rakenteiden lämpötilat eivät rajoita mikrobien kasvua, jos muut kasvuvaatimukset täyttyvät.

Mikrobit menestyvät eri materiaaleissa

PH eli HAPPAMUUS. Mikrobit menestyvät hyvin erilaisissa materiaaleissa, vaikka niissä olisi laaja happamuus- eli pH-skaala. Esimerkiksi aktinobakteerit eli sädesienet ja homesienet kasvavat pH-alueella 1-10. Aktinobakteerit ovat maaperäbakteereja, jotka muodostavat itiöitä ja rihmastoja. Niiden vanhentunut nimitys on sädesienet (Wikipedia).

Betonin pH arvo on noin 13-14, tämän vuoksi sitä pidetäänkin turvallisena rakennusmateriaalina. Vanhetessaan betonin pH-arvo kuitenkin laskee. Ja kosteus- ja lämpötilaolosuhteiden ollessa suotuisia, mikrobikasvu voi olla mahdollista myös betonin pinnalla. Betoniin on voinut jäädä puun jäämiä rakennusvaiheen valutöissä tai sen pintaan on voinut kertyä ajan myötä pölyä tai muita epäpuhtauksia, josta mikrobit saavat ravintoa.

Mikrobit ovat kaikkiruokaisia valon suhteen

VALO ja HAPPI. Mikrobit ovat kaikkiruokaisia valon suhteen, koska ne voivat menestyä yhtälailla sekä pimeissä että valoisissa olosuhteissa. Valtaosa mikrobeista kasvaa ja tuottaa itiöitä paremmin pimeässä. Joidenkin homeiden itiön tuotto on kuitenkin parempaa valossa. Homeet tarvitsevat kasvuun happea, mutta ne voivat pärjätä myös hyvin vähähappisessa ympäristössä. Jotkut anaerobiset bakteerit ja mikrobit voivat kasvaa jopa kokonaan ilman happea.

Mikrobit ja home seuraavat kosteutta

KOSTEUS. Mikrobit ja home seuraavat usein kosteutta, koska vesi ja kosteus ovat välttämättömiä mikrobien kasvulle. Rakenteiden kosteus saa aikaan mikrobien kasvun alkamisen ja kasvun. Jos kasvusto pääsee syntymään kerran, sitä ei saa pois kuivattamalla. Mikään mikrobi ei kasva täysin kuivassa ympäristössä, mutta itiöt säilyttävät kykynsä elää. Jos materiaali kastuu pahasti ja saa seurakseen terveydelle haitallisen mikrobikasvuston ja homeen, materiaali tulee uusia kokonaan.

Mikrobit eivät kasva, jos ilman suhteellinen kosteus pysyy alle 30 prosentin. Mikrobikasvusto on todennäköinen, jos ilman suhteellinen kosteus on yli 70 prosenttia. Huonetilan sisäilman suhteellista kosteutta merkittävämpää, mikrobikasvun kannalta, on pinta- ja rakennusmateriaalien paikallinen kosteus. Sen vuoksi esimerkiksi lemmikin tassujen pesua kodinhoitohuoneen lattiakaivolla tai kurasyöpöllä suorittaessa, on syytä olla tarkkana, että roiskevesi ei pääse kastelemaan ympärillä olevia seiniä. Voit ennaltaehkäistä rakenteiden sairastumisen, yksinkertaisesti – pitämällä rakenteet kuivina.

Mikrobit tarvitsevat ravintoa kasvuun

RAVINTO. Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen ravinteita. Suomalaisten talojen rakentamisessa on käytetty rakennusmateriaalina tyypillisesti puuta ja muita selluloosaa, kasviperäistä raaka-ainetta, sisältäviä materiaaleja kuten kipsilevyä ja tapetteja. Rakennuksissa on siis reilusti ravintoa, joka mahdollistaa mikrobien kasvun. Rakennusmateriaalien lisäksi monille mikrobeille kelpaa ravinnoksi asunnon epäpuhtaudet kuten huonepöly ja sen sisältämät hiukkaset kuten hilse, siitepölyt, hiekkapölyt, paperikuidut, jauhopölyt ja tekstiilikuidut.

Asunnon pitäminen kuivana estää mikrobien kasvun

Sisäilmayhdistyksen suositus ohjaa ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon ja oikean toiminnan varmistamiseen ja sisäilman painesuhteiden nykyistä tilannetta parempaan hallintaan. On myös hyvä muistaa, että ilmavirtaukset rajoittavat mikrobien kasvun alkamista ja kasvua. Ilman liikkeellä on valtava merkitys asunnon huonetilojen ja rakenteiden mikrobikasvun ennalta ehkäisyn kannalta.

Oletko koskaan ajatellut, miksi talon ulkoverhouksen takana on reilu, alhaalta ylös asti ulottuva, tuuletusrako? Tai miksi talon muissa ulkorakenteissa kuten räystäiden aluslaudoissa tai vesikatolla ruodelautojen alla on tuuletus- ja ilmaraot? Oletko koskaan ajatellut, miksi myös talon sisäpuolella on rakenteellisia ratkaisuja, kuten raot väliovien alla tai ilmanvaihtoventtiilit tai korvausilmaventtiilit?

Kaikki nämä ilmavirtauksen mahdollistavat ja monet muut oikeaoppiset rakenne- ja rakennustekniset ratkaisut ovat olemassa siksi, että talo ja sen rakenteet pysyisivät kuivina sekä vapaina kosteudesta ja mikrobikasvustoista.

Asumisterveyttä voi edistää myös kotikonstein

Asunnon normaalissa käytössä tahtoo syntyä kosteuskuormaa asunnon sisäilmaan. Esimerkiksi pyykkien kuivaaminen pyykkitelineellä nostaa sisäilman kosteutta. On hyvä muistaa, että kostea ilma on saatava asunnosta ulos hallitusti , jotta sisäilma säilyy raikkaana ja puhtaana. Asunnon sisäilman raikkaus varmistuu, kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikeaoppisesti ja asuntoon tulee suunniteltu ja riittävä määrä raikasta korvausilmaa, sekä likainen ilma poistuu hallitusti, ulos asti, ilmanvaihtojärjestelmän avulla.

Voimme vielä tiivistetysti vetää yhteen, että mikrobien kasvua voi ehkäistä kotikonstein. Sekä ihmisten, että eläinten mukana kulkeutuu sisälle mikrobeja ja monenlaista likaa. Talon sisätilat on pidettävä puhtaina ja rakenteet kuivina, jotta mikrobien kasvulle ei pääse syntymään suotuisia olosuhteita.

Marttaliitto muistuttaakin verkkosivuillaan:

Säännöllisellä siivoamisella, hyvillä siivousvälineillä ja hyvällä ilmanvaihdolla voi vaikuttaa pölyn määrään ja huoneilman laatuun.”

Lähteet Hengitysliitto, Sisäilmayhdistys ja Martat.

Askarruttaako ilmanvaihdon riittävyys?