RADON – talon omistajan näkymätön vihollinen

Moni suomalainen on käynyt omaa kolmikymmenvuotista sotaansa omakotitalonsa sisäilmaongelmien kanssa. Tätä sota on vaikea käydä, koska vihollinen on ovela ja usein hyvin piiloutunut. Yksi tällainen omakotiasujan näkymätön vihollinen on Radon, radioaktiivinen jalokaasu.

Sisäilmaongelmien aiheuttaja voi olla hyvin piilossa

Moni suomalainen on paininut omakotitalonsa sisäilmaongelmien kanssa vuosikymmeniä. Kodin huonolaatuinen sisäilma on aiheuttanut jatkuvaa hengenahdistusta, ja keuhkoissa tuntuu kipua. Lääkäri on ehkä tehnyt jo astmadiagnoosin ja sen hoitamiseksi on jouduttu aloittamaan astmalääkitys. Pahemmassa tapauksessa epäillään jo mahdollista keuhkosyöpää.

Taloa on tutkittu sisältä ja ulkoa. Ammattilaisilta on useampi raportti ja tarjous talon ongelmien ratkaisemiseksi. Ovikelloa on käynyt soittamassa yksi jos toinenkin myyntimies. Kaikilla myyjillä on ollut kuvitteellinen ylivertainen ratkaisu talon sisäilmaongelmiin.

Kattoasiantuntijat ovat ehdottaneet kattoremonttia, sisäremonttimyyjät ovat tarjonneet kylpyhuoneremonttia, puhelinmyyjät ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusta, puhallusvillan myyjät lisäeristeiden asennuksia, ulkoremonttien myyjät seinien lisäeristyksiä ja ulkoverhouksen vaihtoa.

Talo on rakennettu oman aikansa rakentamisohjeiden mukaan huolellisesti. Vesi kulkee asianmukaisesti ehjältä katolta sadevesijärjestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmä on puhdas. Eristeet välikatolla ovat kuivat ja sitä on tarpeeksi. Ulkoverhous on asianmukainen ja huoltomaalattu eikä seinissä vaikuta olevan mitään lämpövuotoja.

Sisäilmaongelmiin ei ole löytynyt välttämättä tutkimuksista huolimatta mitään järkevää selitystä. Ja terveellä maalaisjärjellä ajatellen kaikki ehdotetut ratkaisut ovat olleet kosmeettisia.

Sisäilmaongelmaa vastaan taisteltavaa sotaa on vaikea käydä ja voittaa, koska vihollinen vaikuttaa olevan ovela ja piiloutunut hyvin, lähes olemattomiin.

Radon – näkymätön ja hajuton jalokaasu

Talo huoneilman ongelmien aiheuttaja voi olla todellakin edellä kuvatun kaltainen, näkymätön ja terveydelle kovin vaarallinen – Radon-kaasu.

Radon on maaperässä luontaisesti esiintyvä näkymätön ja hajuton radioaktiivinen jalokaasu.
Suomalaisessa maaperässä, joka on graniittinen, on uraania enemmän kuin keskimäärin maailmassa. Uraanipitoisuus maaperässä vaikuttaa radonin määrään huoneilmassa. Mitä enemmän uraania talon alla olevassa maaperässä, sitä enemmän radonia esiintyy asunnon sisäilmassa.

Suomessa Uudenmaan, Kymenlaakson ja Lahden seuduilla on suurimmat uraanipitoisuudet. Vastaavasti pienimmät pitoisuudet ovat Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

Radonia esiintyy sora- ja hiekkaharjuilla, joissa radon pääsee kulkeutumaan hyvin ilmaa läpäisevässä maaperässä. Tällaisiin ympäristöihin rakennetuissa taloissa on suuremmat radonpitoisuudet kuin muille maalajeille rakennetuissa taloissa. Jyrkkärinteisillä ja kohoavilla soraharjuilla onkin pahimmat radonlukemat.

Aiempaan maaperän laatuun viitaten: mitä läpäisevämpi ja karkeampi täytemaa ja maaperä, sitä korkeammat radonpitoisuudet talon huoneilmassa. Radonia saattaa erittyä maaperän lisäksi talon alla olevasta kalliosta ja täytemaasta sekä talon mineraalipohjaisista rakennusmateriaaleista, joita ovat esimerkiksi betoni ja kevytbetoni.

Radon kulkeutuu sisäilmaan kuin varkain

Talon alla olevan maaperän radonpitoinen ilma kulkeutuu alapohjassa olevien rakojen kautta asunnon sisäilmaan. Tällaisia rakoja voi olla talon ulkoseinillä perustusten ja lattialaatan välisessä saumakohdassa, viemäriputkien ja vesijohtojen sekä sähköputkien läpivientikohdissa. Talon sisäilman alipaineisuus ikään kuin vetää radonia huoneilmaan. 

Asunnon sisäilman alipainetta aiheuttaa muun muassa koneellinen ilmanvaihto ja talon sisälämpötilan ja vuodenaikojen mukaan vaihtuvan ulkolämpötilan ero. Huoltamaton ja väärin säädetty tai säätämätön koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä voi toimia oikein radonin turboimurina. Talvella asuntojen radonpitoisuudet ovat korkeammat kuin kesäaikaan.

Sisäilmassa olevaa radonia ei voi havaita aisteilla, koska radon on radioaktiivinen, hajuton ja näkymätön jalokaasu. Sisäilman radonpitoisuuden saa selville vain mittaamalla. Suomalaisissa taloissa radonia on keskimäärin 96 becquereliä kuutiossa ilmaa. Tämä pitoisuus vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa ja tätä säteilyannosta voi pienentää talon huoneilman radonpitoisuuta vähentämällä.

Suomalaisten saamasta säteilystä noin puolet on peräisin radonista, jota esiintyy asuntojen ja työpaikkojen sisäilmassa. Pitkäaikainen altistuminen radonille ja oleskelu asunnoissa, joissa on suositukset ylittävät radonpitoisuudet lisäävät keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. Suomessa tulee vuosittain noin 2000 keuhkosyöpätapausta, joista noin 300 on radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäpotilasta.

Radon hajoaa ilmassa ja kulkeutuu hengityksen mukana ihmisen keuhkoihin. Hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen pintaan, josta ne lähettävät alfasäteilyä. Tämä säteily vaarantaa keuhkosyöpäriskille. Riski sairastua on suurempi radonpitoisuuden ollessa korkeampi.

”Kolmenkymmenen vuoden asuminen noin 700 Bq/m³ radonpitoisuudessa kaksinkertaistaa riskin sairastua keuhkosyöpään 75 ikävuoteen mennessä.”

Miten korjata radonin aiheuttamat sisäilmaongelmat

Sisäilman radonpitoisuutta voi pienentää uusien asuntojen kohdalla erilaisin toimenpitein. Talon lvi-suunnittelussa otetaan huomioon maaperän radonriskit. Talon alle voidaan asentaa radonin keruuputkisto, jolla radon ohjataan turvallisesti talon ulkopuolelle, useimmiten vesikaton päälle asti. Kannattaakin panostaa uutta taloa rakentaessa ennaltaehkäisevään huolelliseen suunnitteluun ja radonin poiston toteutukseen.

Vanhemmissa taloissa on usein jätetty radonin torjunta kokonaan tekemättä. Koskaan ei ole myöhäistä alkaa tekemään toimenpiteitä radonpitoisuuksien pienentämiseksi huoneilmassa. Radonpitoisuutta voi pienentää sisäilmassa erilaisilla korjausmenetelmillä. Rakenteiden vuotoreittejä voi tiivistää. Talon ulkopuolelle voidaan rakentaa radonin keruujärjestelmiä. Ammattitaitoinen alueen perustamisolosuhteet tunteva ja asiaan perehtynyt lvi-suunnittelija osaa usein sanoa kohtuullisen nopeasti, mitkä olisivat parhaita toimenpiteitä.

Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla korjausmenetelmillä voidaan vähentää radonpitoisuutta talon huoneilmassa. Talon sisäilmanvaihdon korjaustoimenpiteillä on mahdollista alentaa radonpitoisuutta merkittävästi, jopa 90 prosenttia. Kun tähän yhdistää rakenteiden tiivistämisen, jonka vaikutus voi olla jopa 55 prosenttia, kokonaisvaikutus huoneilman radonpitoisuuteen on merkittävä.

Suomen valtion on onneksi vielä asuntojen omistajien puolella. Oman kodin kunnostuksesta voi saada myös radonkorjausten työn osuudelta kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys on merkittävä valtion etu, jota kannattaa hyödyntää. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä löytyy vero.fi verkko-osoitteesta tai Finluftin edustajalta.

Lähteenä on käytetty Säteilyturvakeskuksen ja Allergia-, iho- ja Astmaliitto ry:n materiaalia.

Askarruttaako sisäilma?