Kesällä asunnon sisäilman kosteus voi nousta lähelle riskirajaa - Estä mikrobien kasvu ja kuivaa pyykit ulkona

Kesän kuumien ilmojen aikana asunnon sisäilman kosteus voi nousta lähelle riskirajaa. Sisäilman kosteutta nostaa, ihmisen itse aiheuttamana, peseytyminen ja pyykin kuivaaminen sisätiloissa. Liika kosteus luo mikrobi- ja homekasvustoille edulliset olosuhteet lisääntyä. Riittävällä ilmanvaihdolla voidaan estää asunnon ja talon sisäilmaongelmat.

Asunnon sisäilman kosteus voi nousta kesällä lähelle riskirajaa

Kesällä ulkoilman suhteellinen kosteus nousee auringon lämmittäessä ilmoja ja vesisateiden piiskatessa Suomen kesää. Asuntojen huoneilman kosteus elää kesällä ulkoilman kosteuden mukaan. Sisäilman suhteellisen kosteus vaihteleekin kesäaikaan keskimäärin noin 50-70 %:n välillä. Kesällä asunnon huoneilman kosteus voi nousta lähelle riskirajaa. Riskirajana voidaan pitää 70 prosenttia ja sitä suurempaa sisäilman suhteellista kosteutta.

Liian kuuma ilma ja korkea sisäilman suhteellinen kosteus luovat olosuhteet terveydelle haitallisten mikrobien ja homekasvustojen syntymiselle, jos muut kasvulle otolliset kasvun edellytykset ovat voimassa. Home lähtee kasvamaan jo hyvin alhaisessa +5 celsiusasteen lämpötilassa, jos samaan aikaan ilman suhteellinen kosteus on mikrobien kasvulle otollinen yli 70 %.

Kosteusolosuhteet ovat edullisia mikrobien ja homesienten kasvulle, jos ilman suhteellinen kosteus on yli 70 prosenttia. Pölypunkit lähtevät kasvamaan jo 45 %:n suhteellisessa kosteudessa. Pitempiaikainen yli 90 %:n kosteus voi aiheuttaa jo lahovaurioita. Asunnon sisäilman kosteus ei saa olla pitkäjaksoisesti liian suuri. Pitkään jatkuessaan liiallinen kosteus nostaa rakenteissa, laitteissa ja eri pinnoilla mikrobikasvun riskiä.

Saunominen nostaa sisäilman kosteutta hetkellisesti - Muista tuulettaa saunomisen jälkeen kosteus ulos

Kesän lämpimillä keleillä asunnon sisäilman kosteus voi nousta herkästi lähelle riskirajaa. Hellejakson välisinä sadepäivinä kosteus voi jopa ylittää sen, koska sisäilman kosteus seuraa ulkoilman suhteellista kosteutta. Lämpimillä ilmoilla ulkoilman suhteellinen kosteus on fysiikan ja luonnon lakien vuoksi korkeampi kuin talven pakkasjaksojen aikana. Talon asukkaat voivat omalla toiminnallaan aiheuttaa myös lisäkosteutta.

Suurimpia ihmisen itse aiheuttamia huoneilman lisäkosteuden tuottajia ovat pesulla ja suihkussa käyminen. Suomalaisessa kulttuurissa pesulla käymiseen liittyy saunan lämmittäminen saunapäivinä, joita ovat perinteisesti keskiviikko ja perjantai tai vaihtoehtoisesti lauantai. Sauna lämmitetään kuumaksi ja työpäivän tai -viikon päätteeksi heitetään oikein kunnon rentouttavat ja rasituksesta palauttavat löylyt.

On hyvä muistaa, että saunan lämmittäminen, löylyn heitto ja suihkuttelu nostavat saunan ja pesuhuoneen sisäilman suhteellisen kosteuden hyvin korkeaksi, herkästi yli kosteuden kipurajan. 

Saunomisen jälkeen on huolehdittava saunan ja pesutilojen oikeaoppisesta ja riittävästä tuuletuksesta. Pikaisen tuulettamisen voi tehdä raottamalla ikkunaa hetkeksi. Ikkunan sulkemisen jälkeen viimeinen kosteus poistuu ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Sen vuoksi on tärkeää, että kodin ilmanvaihto on kunnossa ja toimii oikein.

Kuivausrumpu tai pyykkien kuivaaminen ulkona säästää asunnon kosteudelta - Ulkona kuivattu pyykki tuoksuu ihanasti raikkaan hapekkaalta

Toinen ihmisen itse aiheuttama huoneilman lisäkosteuden tuottaja on pyykkien kuivaaminen sisätiloissa. Pyykkiä kertyy erityisesti lapsiperheissä hyvin paljon. Pyykkikone laulaakin lähes tauotta, ja pyykkikorin saaminen tyhjäksi on, pyykkihuollosta vastaavalle, aina lähes juhlakakkukahvin arvoinen välierävoitto. Jos vaatteet ja lakanat kuivaa sisällä pyykkitelineilllä, kuivaustelineellä tai pyykkinaruilla, kuivaaminen saattaa nostaa helposti sisäilman suhteellisen kosteuden yli kriittisen 70 prosentin rajan.

Kuivuessaan pyykeistä saattaa haihtua kosteutta talon sisäilmaan jopa kaksi litraa. Jos tämä ilma jää talon sisälle ja rakenteisiin siitä saattaa aiheutua mikrobi- ja homekasvustoja. Asunnoissa joissa ilmanvaihto ei toimi kunnolla, pyykkejä ei kannattaisi kuivattaa lainkaan sisätiloissa. Varsinkin painovoimainen ilmanvaihto voi olla puutteellinen tulo- ja korvausilman toiminnan suhteen.

Varmin tapa suojella talo kosteudelta, on kuivattaa pyykit kesäaikana ulkona kesätuulessa. Ulkona kuivattu pyykki tuoksuu ihanan raikkaalta ja samalla vapautuu tilaa kylpyhuoneesta sekä muista huonetiloista muihin tärkeisiin toimintoihin.

Pyykit kannattaakin kuivata ulkona, mikäli ulkoilman katu- ja siitepölyt tai allergiat eivät ole sille esteenä. Toinen vaihtoehto on hankkia kuivausrumpu, joka tiivistää pyykeissä olevan veden koneen vesisäiliöön. Jos olet tyhjentänyt kuivausrummun vesisäiliötä koskaan, kaikki se vesi mikä säiliössä on, on peräisin kuivatusta vaatteista ja on pois asuntoa kostuttamasta.

Kuivausrummun voi hankkia myös vähän käytettynä ja huollettuna. Kannattaa kysyä oman paikkakunnan kodinkoneiden huoltoliikkeestä, jotkut niistä myyvät käytettyjä ja huollettuja kuivausrumpuja aika edullisestikin. Talvella pyykin kuivattaminen sisällä ei ole niin ongelmallista. Talvipakkasilla sisäilma on usein muutenkin kuivaa ja normaali pyykin kuivaus sisätiloissa ei aiheuta samalla tavalla kosteusvaurioiden ja homeiden kasvun riskiä.

Siivous estää mikrobien kasvun ja ehkäisee homeesta aiheutuvat oireita ja estää sairaudet kuten keuhkoputkentulehdus ja poskiontelontulehdus

Asukkaiden aiheuttama kosteus saa mikrobien lisäksi myös pölypunkit lisääntymään. Sen vuoksi huolellinen ja säännöllinen siivous on hyvän sisäilman perusta toimivan ilmanvaihdon rinnalla. Imuroinnilla ja lattioiden sekä pintojen pyyhkimisellä saadaan poistettua pinnoille kertynyt pöly ja epäpuhtaudet. Näin ollen pöly ei ehdi muodostaa mikrobeille kasvualustaa. Pitkäaikainen kosteusaltistus ja mikrobeja sisältävä huonepöly vaivat käynnistää rakenteissa ja pinnoilla mikrobikasvuston.

Vaurioituneesta rakenteesta voi siirtyä huoneilmaan terveydelle haitallisia mikrobien aineenvaihduntatuotteita, kuten VOC ja toksiinit sekä itiö- ja rihmastohiukkasia. Pitkään jatkunut altistuminen aiheuttaa terveysoireita kuten yskää, nuhaa, jatkuva päänsärkyä, hengitysoireita ja poikkeuksellista väsymyksen tunnetta. Altistumisajan lisäksi perintötekijät ja yksilölliset tekijät voivat johtaa vakavampiin sairauksiin kuten poskiontelontulehdus ja keuhkoputkentulehdus.

Siivotessa on lisäksi hyvä käyttää aina tarkoituksenmukaisia ja mahdollisimman päästövapaita ja terveellisiä pesuaineita. Valveutunut siivoaja vaihtaa myös imurin oman suodattimen ja pölypussin säännöllisesti, tällöin estetään samojen pölyjen ja hajujen pyöriminen asunnossa. Ja onhan siivotussa asunnossa muutenkin viihtyisämpää asua ja touhuta arjen askareita.

Vauva nauttii kodin puhtaasta ilmasta, koska ilmanvaihto toimii

Oikeaoppisen ilmanvaihdon ilmavirtaukset rajoittavat mikrobikasvustoa ja ehkäisevät home oireet

Sisäilmayhdistys ry, jonka tarkoituksena on edistää rakennusten terveelliseen sekä viihtyisään sisäilmaan liittyvää työtä ja, joka tuottaa puolueetonta tietoa sisäilmasta vahvistaa verkkosivuillaan, että ilmavirtaukset rajoittavat mikrobien kasvun alkamista ja kasvua. Ilman liikkeellä on siis valtava merkitys asunnon huonetilojen ja rakenteiden mikrobikasvun ennalta ehkäisyn kannalta. Samalla on helpottava muistaa, että mikään mikrobi ei kasva täysin kuivassa ympäristössä.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään:

  • Miksi asunnossa on raikkaalle tuloilmalle korvausilmaventtiilit?
  • Miksi korvausilman tulisi ohjautua myös huoneiden yläosaan?
  • Miksi korvausilman tulisi sekoittua sisäilmaan?
  • Miksi huoneiden väliovien alla on raot?
  • Miksi väliovissa on siirtoilmaventtiilit?
  • Miksi likaiselle poistoilmalle on poistoilmaventtiilit?
  • Miksi asunnossa on kanavapuhaltimet?

Ilmanvaihdon suunnitteluun, rakentamiseen ja saneeraamiseen panostetaan siksi, että kodin ilmanvaihto toimisi moitteettomasti ja olisi kunnossa. Ja että kotisi rakenteet pysyisivät kuivana ja kotisi säilyisi terveenä . Ja että asunnossa riittäisi hapekasta ja raikasta ilmaa kaikille asukkaille, kaikissa olosuhteissa. Ja että sinä voisit elää omassa kodissasi turvallista ja terveellistä elämää vielä pitkään.

Jorma Piisinen eli arvostettu Remontti-Reiska muistuttaakin painokkaasti Hengitysliiton tuottaman ohjevideon lopussa: ”Ihminen viettää elämästään yli 80 prosenttia sisätiloissa, siksi sisäilman laadulla on oleellinen merkitys hyvinvointiisi ja terveyteesi!”

Lähteinä käytetty Sisäilmayhdistyksen ja Hengitysliiton materiaaleja.

Askarruttaako ilmanvaihdon riittävyys?