Auringon ultraviolettisäteilyltä tulee suojautua Suomessa, kesällä myös pilvisenä päivänä

Kesäinen auringonpaiste ja sen ultraviolettisäteily (UV) on suurin ultraviolettisäteilyn lähde ihmisten elinympäristössä. Riski sairastua ihosyöpään kasvaa, jos iho palaa auringossa tai iho joutuu alttiiksi suurelle määrälle UV-säteilyä. Kesän aikana on tärkeää muistaa suojautua UV-säteilyltä myös pilvisenä päivänä.

Mitä on ultraviolettisäteily eli UV-säteily?

Auringon säteily sisältää näkyvän valon lisäksi mm. näkymättömiä infrapuna- eli lämpösäteitä sekä ultravioletti- eli UV-säteitä. Ultraviolettisäteily on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Auringon paiste sisältää näkyvän valon lisäksi muun muassa näkymättömiä infrapunasäteitä eli lämpösäteitä ja ultraviolettisäteitä. Ultravioletti- eli UV-säteily on siis auringosta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä. UV-säteily sijoittuu näkyvän valon ja röntgensäteilyn väliin. UV-säteilyn aallonpituus on pidempi kuin röntgensäteen, mutta lyhyempi kuin näkyvän valon. UV-säteilyllä on lyhyt aallonpituus sen vuoksi sen taajuus ja fotonin energia ovat suuria.

Ultraviolettisäteilyn nimi tulee latinan sanasta ultra ja violetista väristä. Lyhin näkyvän aallonpituuden väri on violetti. Ultra tarkoittaa suomeksi yli, eli UV-säteily on yliviolettisäteilyä. Ultraviolettisäteily on ihmissilmälle oikeastaan näkymätöntä tummanviolettia ja siksi sitä kutsutaan myös mustavaloksi. UV-säteily voi olla myös ihmisen aiheuttamaa, jolloin lähteenä voi olla halogeenivalaisin tai ultraviolettilamppu.

UV-säteilyllä on kolme säteilyaluetta

Ultraviolettisäteily jaetaan kolmeen säteilyalueeseen, A-, B-, ja C-, sen mukaan miten ne vaikuttavat ihmisen terveyteen ja ympäristöön:

UVA-säteily, jonka aallonpituus on 315-380 nm.

UVB-säteily, jonka aallonpituus on 280-315 nm.

UVC-säteily, jonka aallonpituus on 100-280 nm. (Wikipedia)

Maahan asti tulevasta auringon UV-säteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä. UVB-säteilyä kulkeutuu maapallon pinnalle asti viisi prosenttia. Lyhytaaltoisempi UVC suodattuu kokonaan ilmakehään.

Auringonpaiste ja UV-säteilyn lämpö nostavat ihmisen vireystilaa, ärsyttäessään aivojen talamus-alueen hermosoluja. Auringonpaiste lisää myös positiivisten serotoniini- ja dopamiini-hormonien tuotantoa. Ultraviolettisäteilyn eri alueet aiheuttavat myönteisten vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia.

Kaikki säteilyalueet aiheuttavat ihmisen ihossa ruskettumista DNA-vaurioita. Tavanomaiset ikkunat suodattavat UVB-säteilyn ja erikoislaseilla voidaan suodattaa UVA-säteilyä.

UVA-säteily ruskettaa ihon pinnassa olevaa pigmenttiä. Se aiheuttaa sidekudoksen rappeutumisen myötä ihon ryppyyntymistä ja vanhenemista. UVA-säteily ei ole yhtä polttavaa kuin UVB-säteily, mutta se tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin ja voi aiheuttaa myös geenivaurioita ja edistää ihosyövän syntymistä.

UVB-säteily tuntuu polttavana iholla. Auringon ottamiseen liittyvä ihon punoitus on suurilta osin UVB-säteilyn aiheuttamaa. UVB-säteily kulkeutuu ihon pintaosien sisälle ja aiheuttaa ihon paksuuntumista, jolla keho puolustautuu UV-säteilyn haittavaikutuksilta.

UVC-säteily on lyhytaaltoista ja se suodattuu ilmakehän yläkerroksiin. UVC-säteily on hyvin polttavaa ja sitä hyödynnetään esimerkiksi erikoislampuissa, joilla puhdistetaan ja steriloidaan sairaalatarvikkeita bakteereista.

UV-säteilyn haitat ja terveysriskit

Auringon polttama iho tuntuu kuumottavana ja näkyy punaisena heti auringossa vietetyn päivän iltana tai seuraavana aamuna. Suuri UV-määrä saattaa polttaa ihon rakkuloille. Ihon voi suojata palamiselta aurinkorasvoilla, peittävillä vaatteilla ja välttämällä oleilua kuumimmassa keskipäivän auringossa. Ihon palaminen ja altistuminen suurille UV-säteilymäärille lisää riskiä sairastua ihosyöpään.

Ruskettuminen eli pigmentin lisääntyminen on myös kehon suojautumiskeino UV-säteiden haitoilta. Ultraviolettisäteily käynnistää ihon orvaskeden melanosyyteissä melaniinin tuotannon. Melanosyytit siirtävät syntyvät melaniinijyväset ulokkeillaan ihon tyvi- ja oka-soluihin, joissa ne asettuvat katoksi tuman päälle. Melaniini muodostaa UV-säteilyn suojan tuman DNA:lle. UVB-säteet aiheuttavat pitkäkestoisen ruskettumisen, joka kestää viikkoja tai kuukausia.

UV-säteilyn määrän lisäksi palamisherkkyyteen ja ruskettumiseen vaikuttaa myös oma ihotyyppi.

Suomalaisten ihotyypit voidaan jakaa neljään osaan ruskettumisen ja auringossa palamisen suhteen:

Tyyppi 1, ei rusketu, palaa erittäin helposti

Tyyppi 2, ruskettuu vain vähän, palaa helposti

Tyyppi 3, ruskettuu hyvin, palaa joskus

Tyyppi 4, ruskettuu hyvin, palaa harvoin

Noin kolmannes suomalaisista kuuluu ihotyyppeihin yksi ja kaksi, eli heidän ihonsa palaa herkästi ja ei rusketu lainkaan tai vain vähän. Suurin osa suomalaisista on ihotyyppiä kolme, eli heidän ihonsa ruskettuu hyvin ja palaa joskus. Vain yksi kymmenestä on ihotyyppiä neljä eli ruskettuu hyvin ja palaa vain harvemmin. Tumma iho palaa harvemmin, koska se reagoi auringon valoon hitaammin ja vaalea taas herkemmin. Hyvin vaaleaihoiset ja punatukkaiset ihmiset eivät yleensä siedä aurinkoa kovin hyvin.

Ruskettunut iho suojaa ihoa UV-säteiden haitoilta. UV-säteet pystyvät kulkeutumaan myös ruskettuneen ihon läpi ja vaurioittavat siten ihon kudoksia. Ihoa ei voida karaista polttamalla. Ja varsinkin pienen lapsen ihon toistuvat palamiset lisäävät oleellisesti ihosyövän riskiä aikuisiällä.

Suuri altistuminen UV-säteilylle lisää ihosyöpään, kuten okasolusyöpään ja sen eri asteisiin, melanoomaan ja tyvisolusyöpään, sairastumisen riskiä. Kaikkien eri säteilyalueiden UV-säteilyn aallonpituudet aiheuttavat DNA-vaurioita, jotka lisäävät syöpäriskiä. Polttavaa UVB-säteilyä pidetään tässä asiassa vaarallisimpana.

Ilmatieteen laitoksen UV-indeksi kertoo, koska UV-säteilyltä kannattaa suojautua.

UV-säteilyn suojautumistarvetta varten on käytössä UV-indeksi eli UVI. UV-indeksi ilmoittaa yhdellä selkeällä luvulla auringon haitallisen UV-säteilyn määrän. Suomessa Ilmatieteen laitos tuottaa UVI-palvelua, joka kertoo missä ja milloin auringolta kannattaa suojautua. UV-indeksillä voidaan kertoa havaittu Uv-säteilyn määrä tai sitä voidaan käyttää UV-ennusteista kertomiseen. UV-indeksiä käytetään samalla tavalla eri puolilla maapalloa, YK:n suositusten mukaan.

 

Indeksin arvoon vaikuttavat eniten mittauspisteen sijainti maapallolla sekä vuodenajan lisäksi vuorokaudenaika. Maapallon pohjoisosissa indeksi on pienempi kuin lähellä päiväntasaajaa, jossa aurinko paistaa pitkän päivän kohtisuoraan taivaalta. UV-indeksiin vaikuttavia tekijöitä ovat myös ilmakehän otsonin määrä, maan tai meren pinnan heijastavuus, korkeus merenpinnasta ja pilvien määrä.

UV-indeksin ollessa kolme tai suurempi suojautumistarve alkaa

Auringolta kannattaa suojautua UV-indeksin noustessa arvoon 3 tai suuremmaksi. Etelä-Suomessa UVI on arvoltaan 3, koko pitkän kesän, toukokuusta elokuuhun. Arvo ylittää suojautumisrajan kello 10-17 välisenä aikana. UVI arvon ollessa arvoltaan 6 tai suurempi UV-säteilyn voimakkuus on voimakasta tai hyvin voimakasta. Ja suojautumisen tarve entisestään korostuu. Keskikesän pilvettömän kesäpäivän UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa arvojen 5 ja 7 välillä. Jos lomasuunnitelmat johtavat Välimeren maihin, siellä UV-säteily on voimakkaampaa, mutta suojautumisaika on sama 10-17.

UV-säteilyltä kannattaa suojata iho ja silmät

UV-säteilyltä kannattaa suojautua ja sitä kannattaa välttää myös silloin, kun varsinaista ihon palamisen vaaraa ei ole. UV-säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko loppuelämän ajaksi. Erityisesti lasten ja nuorten suojautumiseen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti kesä hellepäivinä. Altistuksen lisääntyminen näkyy vuosien kuluttua terveyshaittoina. Iholle tuleva UV-säteily lisää ihosyövän riskiä. Ihon suojaaminen palamiselta auttaisi ehkäisemään noin 95 prosenttia ihomelanoomista.

Käyttäytymisellä ja ihanteiden muuttumisella on merkitystä kansanterveyteen. Ihannoitko rusketusta ja lomailua etelän rannoilla sekä liikkumista vähillä vaatteilla kesäaikaan? Nämä kaikki kasvattavat altistumista UV-säteilylle.

UV-säteilylle alttiiksi joutuvat ihon lisäksi myös silmät. Hyvin voimakas ja lyhytaikainen altistuminen voi aiheuttaa lumisokeudeksi kutsutun akuutin tulehdustilan. Se voi olla hyvinkin kivulias vaiva, joskin se paranee usein nopeasti. Pitkäaikainen altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa mykiössä kehittyviä samentumia, joka tarkoittaa, että kaihi voi alkaa kehittymään yhä varhaisemmalla iällä. Nuoren ihmisen silmän mykiö läpäisee UV-säteilyä enemmän ja voi kulkeutua silmän pohjaan asti rapauttaen verkkokalvon soluja.

Silmien suojaaminen onnistuu ulkona helpoiten käyttämällä UV-säteilyä suodattavia laadukkaita aurinkolaseja ja käyttämällä suojaavaa leveälieristä hellehattua. Myös kunnon pitkähihainen tai muuten peittävä vaatetus on hyvä suoja UV-säteitä vastaan. Korkealta paistavan auringon UV-altistumisen voi puolittaa, pysymällä varjossa. Edes pilvet eivät pysäytä UV-säteilyä kokonaan, vain matalat paksut pilvet vaimentavat tehokkaasti UV-säteilyä. Kylmempänä kesäpäivänä UV-indeksi voi olla sama kuin kesän hellepäivinä.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä lyhyempi varjo varjo jää auringonpaisteessa, sitä voimakkaampaa on auringon UV-säteily. Viimeistään siinä vaiheessa, kun oma varjo on seistessä oman vartalon pituutta lyhyempi, viisas hakee suojaa UV-säteilyltä sisätiloista, joissa on hyvä ja terveellinen sisäilma.

Lähteet Ilmatieteenlaitos, Säteilyturvakeskus ja Terveyskirjasto.

Askarruttaako ilmanvaihdon riittävyys?